ryostoja. Takseissa tai kadulla. Rahat on taiteltava
alusvaatteisiin jos ne ovat 10 euroa suurempia.. ahaa.. Noh, turvana mulla on
ainakin se, etta liikun isossa joukossa. Windhoek on aika pieni
"kyla" ja kaikkialla tunnutaan tietavan missa liikumme. Paikallisten mukaan
usein myos rikokset selvitetaan tehokkaasti. Varovaisuus tuntuu olevan
jalleen kerran maailmanmatkalaisen tarkein ohjenuora.
Eilen sain vihdoin itseni rekisteroitya oppilaaksi Polytechnikiin. Luentojen
aikatauluja saamme pian. Ehka. Afrikan time on kasite, joka toivottavasti
ei jaa tavaksi kun palaan Suomeen. 30 min myohastymista ei ole mitaan
sen mukaan. Yritan myos opetella kavelemaan hitaammin. Taalla kavelyrytmi
on ainakin puolet siita, mika Helsingissa (jossa viime vuonna taisi asua
Euroopan kiireisimmat kavelijat).
Loysin myos pienen saksalaistyylisen lounaspaikan uusien tuttavuuksien
avustuksella. Ruoka oli hyvaa ja halpaa, ja paikka sijaitsi Goethe-keskuksen
sisapihalla. Suuren saksalaisvaeston takia, saksan kielta kuulee koko ajan.
Kuitenkin asiaan liittyy se ristiriita, etta saksalaiset ovat olleet etuoikeutettu
vaesto, ja rikkaudet tuntuvat edelleen olevan heidan kasissaan. On siis ehka
vahan outoa syoda jalleen kerran paikassa, missa ei ole yhtakaan mustaihoista.
Ristiriidat eri vaestojen kesken on kuin iholla aistittavissa, nimittain taannoin
baarissa kaverimme sai vahingossa raivon valtoihin kaksi valkoihoista naista.
Meidan eurooppalaisten on helppo tuomita ihmisia tanne tullessamme.
Namibialaiset vitsailevatkin, on kaksi aihetta, joihin ei kannata koskea,
uskonto ja politiikka.
Uskon sen! Nyt on ruoka-aika, ja taivaallinen 2 tuntia vapaata. Menen siis
hankkimaan energiaa, etta jaksan vaikka odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti